Näyttöön perustuvien interventioiden yhteissuunnittelu Kosovon kontekstissa: Ymmärryksemme edistäminen digitaalisten polkujen kautta
Mielenterveysongelmien esiintyvyys matalan ja keskitulotason maissa on edelleen korkea verrattuna maihin, joilla on korkeampi sosioekonominen asema, missä alhainen sosioekonominen asema on edelleen merkittävä ennustaja heikommille mielenterveystuloksille, erityisesti nuorten keskuudessa. Tämä liittyy usein rajoitettuun pääsyyn ammattipalveluihin, pirstaloituneisiin terveydenhuoltojärjestelmiin ja alhaiseen mielenterveyslukutaitoon kyseisissä yhteisöissä saatavilla olevien mielenterveyspalveluiden suhteen.
Digitalisaatio mielenterveysalalla tuo mukanaan sekä haasteita että mahdollisuuksia. Toisaalta siihen liittyy rajoituksia, kuten teknologian epätasainen saatavuus, heikko digitaalinen lukutaito, yksityisyyteen ja tietoturvaan liittyvät huolenaiheet sekä riittämätön integrointi olemassa oleviin terveydenhuoltojärjestelmiin. Toisaalta se tarjoaa ainutlaatuisia mahdollisuuksia parantaa palveluiden saatavuutta, tukea varhaista puuttumista ja tarjota joustavampaa ja skaalautuvampaa mielenterveystukea digitaalisten alustojen ja tekoälypohjaisten työkalujen avulla, mikä auttaa poistamaan joitakin mielenterveyden perinteisiä esteitä.
Digitaalisen lähestymistavan ymmärtämiseksi paremmin kansalaisjärjestö ”Për Mendje të Shëndoshë” (PMSH) toimii EU:n Horizon-rahoitteisen Reconnected-hankkeen toteutuskumppanina Kosovossa. Hankkeen tavoitteena on ymmärtää paremmin, miten yhteiskunnalliset kehityskulut, kuten muuttoliike, sosioekonominen asema ja geopoliittinen levottomuus, muokkaavat haavoittuvista taustoista tulevien Euroopan kansalaisten mielenterveyttä. Vaikka laaja-alaisen hankkeen mukauttaminen Kosovon kulttuurikontekstiin oli konseptiltaan lupaava, se oli yksi ensimmäisistä ja tärkeimmistä askeleista sen varmistamiseksi, että interventio ymmärretään selvästi, on toteutettavissa ja että sillä pystytään tuottamaan merkityksellistä ja edustavaa tietoa erityisesti Kosovon alhaisemman sosioekonomisen aseman omaaville väestöryhmille.
Toteutuksen ensimmäisessä vaiheessa keskityttiin sidosryhmäpaneelin valintaan, joka koostui edustavista informanteista, mukaan lukien kliiniset psykologit, terveydenhuollon työntekijät, kansanterveysasiantuntijat, sosiaalityöntekijät, nuorisovankiloiden ammattilaiset ja alhaisen sosioekonomisen aseman omaavat henkilöt. Reconnected Integrative Conceptual -kehyksen ohjaamana vuosina 2024–2025 järjestettiin viisi sidosryhmäpaneelien työpajaa. Työpajoissa keskityttiin Reconnected-hankkeen integroivan käsitteellisen kehyksen tarkentamiseen tunnistamalla ja analysoimalla keskeisiä mielenterveyteen vaikuttavia tekijöitä Kosovon kontekstissa. Tarkemmin sanottuna ne keskittyivät sosiaalisiin ja ympäristöhaasteisiin, elinoloihin, mielenterveyden sosiaalisiin määrääviin tekijöihin sekä yksilöllisiin tekijöihin ja siihen, miten nämä vaikuttavat vuorovaikutuksessa mielenterveystulosten muokkaamiseen alhaisen sosioekonomisen aseman omaavalla väestöllä.
Työpajoissa uudelleenyhdistettyyn hankkeeseen sovellettaessa ja interventioiden valinnassa ja suunnittelussa huomioon otettavia keskeisiä sosiaalisia haasteita olivat työttömyys, köyhyys, nuoriin liittyvät kysymykset, muuttoliike, eläkkeelle jääminen, kulttuuri ja stigma, sairausvakuutus sekä sosiopoliittiset olosuhteet. Ympäristöön liittyvistä mielenterveyteen vaikuttaviksi tekijöiksi tunnistettiin elinolosuhteet, heikkolaatuinen ruoka, talouden taantuma, saatavilla olevien palvelujen väheneminen, palvelujen laadun heikkeneminen, perhekonfliktit ja merkityksellisten aktiviteettien puute. Mielenterveyden sosiaalisista taustatekijöistä korostettiin erityisesti syrjintää, hoidon ja tuen puutetta, huonoa kommunikaatiota, epäsosiaalista käyttäytymistä, epätasa-arvoista palveluiden saatavuutta ja sosiaalista epäkunnioitusta. Näitä tekijöitä pidettiin tärkeinä yksilöiden mielenterveyskokemusten muokkaamisessa, sillä ne vaikuttavat sekä sosiaalisten tukijärjestelmien saatavuuteen ja laatuun että yleiseen sosiaaliseen osallisuuteen ja hyvinvointiin yhteisössä. Yksittäisistä tekijöistä tunnistettiin sosiaalinen eristäytyminen, alhainen motivaatio, toivottomuus, heikko fyysinen terveys, häpeän tunteet ja alhainen itsetunto. Näitä tekijöitä pidettiin tärkeinä ymmärrettäessä, miten henkilökohtaiset psykologiset ja fyysiset tilat vaikuttavat mielenterveystuloksiin, erityisesti yhdistettynä laajempiin sosiaalisiin ja ympäristöön liittyviin stressitekijöihin.
Sidosryhmät ehdottivat, että edellä kuvatut tekijät liittyvät voimakkaimmin mielenterveysongelmiin , kuten ahdistukseen, masennukseen ja päihteiden väärinkäyttöön, henkilöillä, jotka asuvat alhaisessa sosioekonomisessa taustassa. Yhteissuunnitteluprosessista nousevat pohdinnat viittaavat siihen, että tämä käsitteellinen viitekehys ehdotettuine mukautuksineen edustaa Kosovon kontekstia. Siksi sitä tulisi harkita huolellisesti kaikkien toteutusmateriaalien kulttuurisessa ja digitaalisessa mukauttamisessa, mukaan lukien kieliopillinen tarkistus, sekä CEMA-havainnointitutkimuksen että satunnaistetun tutkimuksen tulosten raportoinnissa varmistaen, että sekä intervention käsitteelliset että digitaaliset komponentit ovat asianmukaisesti linjassa paikallisten tarpeiden ja todellisuuden kanssa.
