Tohtoriopiskelumatkani RECONNECTEDin ​​kanssa

Samuel Lamin pohdintoja: tohtoriopiskelija St Mary's Universityssä (Iso-Britannia), työskentelee maahanmuuttajayhteisöjen rinnalla RECONNECTED-hankkeessa

Lähes joka kuudes Yhdistyneessä kuningaskunnassa asuva on maahanmuuttaja, mutta monet kohtaavat merkittäviä esteitä yrittäessään saada mielenterveystukea. Kielierot, kulttuurinen stigma, terveydenhuoltojärjestelmien tuntemattomuus ja heikko luottamus palveluihin ovat merkittäviä esteitä avun hakemiselle. Nämä haasteet ovat yksi syy siihen, miksi päätin suorittaa tohtorin tutkinnon, joka keskittyy maahanmuuttajien mielenterveyteen. Hei, nimeni on Samuel Lam ja olen toisen vuoden psykologian tohtorikoulutettava. Työskentelen kokopäiväisesti RECONNECTED-tutkimuksessa ja jaan mielelläni kokemuksiani projektista ja jatko-opiskelijana.

Tekijä: Samuel Lam, St. Mary's Twickenham

RECONNECTED-tutkimus on tohtorintutkimukseni pääkohde. Horizon Europe -ohjelman rahoittama projekti kattaa 11 kumppanin konsortion yhdeksässä Euroopan maassa. Sen yleisenä tavoitteena on ymmärtää, miten globaalit muutokset vaikuttavat eurooppalaisten kansalaisten mielenterveyteen, ja kehittää digitaalisia ratkaisuja haavoittuville yhteisöille. Yhdistyneen kuningaskunnan osasto, jossa työskentelen St Mary's Universityssä, keskittyy länsimaiden ulkopuolisista maista tuleviin maahanmuuttajiin, jotka edustavat lähes 17 % Yhdistyneen kuningaskunnan väestöstä.

Tämän työn tekee erityisen tärkeäksi se, että maahanmuuttajat kokevat usein ainutlaatuisia haasteita, jotka voivat vaikuttaa heidän hyvinvointiinsa. Näitä voivat olla sopeutuminen uuteen kulttuuriin, ero perheestä ja tukiverkostoista, syrjintä, taloudelliset paineet ja epävarmuus oikeudellisesta asemastaan. Näistä haasteista huolimatta monilla maahanmuuttajilla on vaikeuksia saada asianmukaista mielenterveystukea. RECONNECTED-hankkeen avulla toivomme ymmärtävämme näitä kokemuksia paremmin ja kehittävämme digitaalisia interventioita, jotka voivat auttaa parantamaan hyvinvointia saavutettavalla ja kulttuurisesti arkaluontoisella tavalla.

Koska tohtoriopinnot ovat hyvässä vauhdissa, ymmärrän tavoitteeni ja sen, mitä minun on tehtävä viikoittain. Tästä sovittiin noin muutaman kuukauden välein pidettävissä ohjauskokouksissa. Valmistautuessamme monitekijätutkimuksen suorittamiseen olen ollut kiireinen kirjoittamassa tutkimussuunnitelmaa, hakemassa eettistä hyväksyntää ja suunnittelemassa rekrytointia. Tiimini St Mary’sissä tarjoaa korvaamatonta tukea, ja säännölliset tapaamisemme tarjoavat minulle turvallisen tilan esittää kysymyksiä ja oppia käytännönläheisesti. Pääsy kokeneisiin tutkijoihin, jotka ovat halukkaita jakamaan tietämystään, on ollut ratkaisevan tärkeää kehitykselleni urani alkuvaiheessa olevana tutkijana. Yhteistyö laajemman RECONNECTED-konsortion kanssa ympäröi minua myös kokeneiden tutkijoiden ja asiantuntijoiden kanssa kaikkialta Euroopasta. Toivon, että nämä yhteydet avaavat ovia tulevaisuudessa ja ovat jo antaneet minulle ensi käden näkemyksen siitä, miltä vahva johtajuus ja kansainvälinen yhteistyö näyttävät käytännössä.

Vaikka tohtoriopinnot ovatkin hauskoja, niillä on myös omat haasteensa. RECONNECTED-tutkimuksen ennalta sovittujen virstanpylväiden tasapainottaminen tohtoriopintojen tuottamisen ja kehitysmahdollisuuksien hyödyntämisen kanssa vaatii huolellista priorisointia. Joskus tasapaino ei ole ollut oikea, ja siitä olen joutunut oppimaan. Myös Isossa-Britanniassa asuvien maahanmuuttajien rekrytointi on vaikeaa. Haavoittuvana ja perinteisesti vaikeasti tavoitettavana väestönä sitoutuminen vaatii aikaa, luottamusta ja hieman luovuutta. Yhteisösuhteiden rakentaminen yhteisöihin ei voi olla kiirettä, ja luottamuksen ansaitseminen on usein aivan yhtä tärkeää kuin itse tutkimus. Tämä on opettanut minulle kunnioittavan, kulttuurisesti herkän ja aidosti yhteistyöhön perustuvan viestinnän tärkeyden. Onneksi kollegoillani on tästä omakohtaista kokemusta, ja heidän esimerkkinsä seuraaminen on osoittanut minulle, kuinka voin mukauttaa viestintääni varmistaakseni, että vaikutamme ammattimaisilta ja helposti lähestyttäviltä. On myös itse tohtoriopintojen pituus. Kolme tai neljä vuotta on pitkä aika, ja kärsivällisyyden ja luottamuksen oppiminen siihen, että työ etenee, vaikka se ei siltä tuntuisi, on asia, jonka eteen työskentelen edelleen. Epävarmuuden kanssa hengähtämisen ja esteiden kohtelemisen osana prosessia epäonnistumisen merkkien sijaan on ollut tärkeä oppitunti paitsi opiskelun myös arjen kannalta.

Haasteista huolimatta tohtoriopinnot ovat olleet uskomattoman palkitsevia. Tähän mennessä olen suorittanut koulutuksen hyvästä kliinisestä tutkimustavasta, tutkimusmenetelmistä ja tilastotieteestä, akateemisesta kirjoittamisesta, tiedon suojaamisesta ja opinnäytetyön kirjoittamisesta. Nämä tukevat suoraan päivittäistä toimintaani ja parantavat samalla taitojani luennoitsijana ja ohjaajana, kun minua pyydetään opettamaan St Mary'sin opiskelijoita.

Olen myös päässyt osallistumaan konferensseihin, mukaan lukien St Mary'sin sisäisiin tapahtumiin ja ympäri Eurooppaa. Erityisen tärkeää on ollut säännöllinen yhteydenpito muiden RECONNECTED-konsortiossa työskentelevien tohtoriopiskelijoiden kanssa. Kokemusten jakaminen, haasteiden ratkaiseminen yhdessä ja sen ymmärtäminen, että monet kohtaamistani esteistä ovat yleismaailmallisia maasta tai tieteenalasta riippumatta, on ollut rauhoittavaa ja motivoivaa.

Odotan innolla matkustavani myöhemmin tänä vuonna Australiaan esittelemään tohtoritutkimustani International Society for Research on Internet Interventions (ISRII) -konferenssissa. Tämä on epäilemättä merkittävä virstanpylväs urallani. Lähestyessäni pian kolmatta (ja mahdollisesti viimeistä) vuottani, minulla on useita tuloksia näköpiirissä. Seuraava merkittävä virstanpylväs on monitekijäisen tutkimuksemme toteuttaminen, jonka toivon valottavan, mitkä digitaalisten mikrointerventioiden yhdistelmät ovat tehokkaimpia maahanmuuttajien mielenterveyden parantamisessa Isossa-Britanniassa.