Nuorten mielenterveys yksilön ulkopuolella
Harva on jäänyt paitsi julkisesta keskustelusta nuorten mielenterveyteen liittyvistä huolenaiheista. Elokuussa 2024 Lancet-lehden nuorten mielenterveyttä käsittelevä psykiatrian komissio totesi, että nuorten mielenterveysongelmat olivat siirtyneet vaaralliseen vaiheeseen. Komission raportissa todettiin edelleen, että nuorten mielenterveys oli heikentynyt tasaisesti viimeisten kahden vuosikymmenen aikana, erityisesti viimeaikaisen COVID-19-pandemian seurauksena. Toisin sanoen nuorten mielenterveystutkimukselle on suurta kysyntää. Ja paradoksaalisesti nuoriin keskittyvä tutkimus muodostaa vain 17,5 % maailmanlaajuisesta mielenterveystutkimuksen rahoituksesta.
Siksi tutkimusryhmämme oli innoissaan voidessaan osallistua EU:n Horizon-rahoitteiseen Reconnected-tutkimushankkeeseen, joka tutkii, miten merkittävät globaalit kehityskulut vaikuttavat eurooppalaisten kansalaisten jokapäiväiseen elämään ja mielenterveyteen, ja tarjoaa digitaalisia ratkaisuja yhdeksälle haavoittuvassa asemassa olevalle yhteisölle heidän mielenterveytensä suojelemiseksi. . Reconnected-hankkeen kohderyhmänä Suomessa ovat nuoret aikuiset
Tutkimustyömme ja kliiniset kokemuksemme nuorten kanssa kertovat meille saman tarinan. Stressi, ahdistus ja epävarmuus tulevaisuudesta ovat aivan liian yleisiä sanoja, joita nuoret käyttävät kuvaamaan mielenterveyttään. Näihin vaikeuksiin vastauksena tarjottavat tärkeät interventiot keskittyvät usein tunteiden säätelyyn, ajattelutapojen ja käyttäytymisen muokkaamiseen, stressinhallintaan ja altistumisinterventioihin. Ja vaikka nämä näkökulmat ovat tärkeitä, kuva ei ehkä ole täydellinen. Nuorten mielenterveys ei ole tyhjiössä. Sitä muokkaavat nuorten jokapäiväiset ympäristöt, heidän ihmissuhteensa sekä laajemmat yhteiskunnalliset ja kulttuuriset olosuhteet.
Perhesuhteet voivat olla nuorille suuri voimavara ja tuki tässä kriittisessä ja haavoittuvassa elämänvaiheessa, mutta ne voivat olla myös stressin lähde. Kouluympäristöt voivat tukea oppimista ja olla paikkoja, joissa solmitaan tärkeitä ystävyyssuhteita, mutta ne voivat olla myös paikkoja, joissa nuoret altistuvat kiusaamiselle ja sosiaaliselle eristäytymiselle. Sosiaalinen media voi edistää yhteenkuuluvuuden tunnetta ja vertaistukea, mutta se voi myös altistaa nuoret vertailulle, kilpailulle ja haitalliselle sisällölle.
Nuoret ovat myös tietoisia taloudellisista realiteeteista, eriarvoisuudesta, työttömyydestä, poliittisesta polarisaatiosta ja sodista, jotka ovat vahvasti läsnä heidän tehdessään päätöksiä tulevaisuuden opinto- ja urapoluistaan ja visioidessaan, millainen tulevaisuus heille saattaa olla tarjolla.
Pidämme Reconnected-tutkimushankkeessa erityisen mielenkiintoisena sitä, että se ottaa huomioon juuri nämä sosiaaliset ja yhteiskunnalliset olosuhteet, joilla on tärkeä rooli kansan mielenterveydessä. Se auttaa meitä paljastamaan mahdollisia kansan mielenterveyden kaavoja, jotka eivät ole näkyvissä pelkästään yksilötasolla. Kun meillä on laajempi ymmärrys nuorten mielenterveyteen liittyvistä tekijöistä, voimme kehittää parempia interventioita mielenterveyden hyvinvoinnin tukemiseksi.
Reconnected-projektissa kehittämässämme digitaalisessa tukijärjestelmässä otetaan huomioon paitsi yksilölliset myös sosiaaliset tekijät. Se sisältää esimerkiksi elementtejä, jotka pyrkivät lisäämään sosiaalista osallistumista ja parantamaan omien sosiaalisten tukijärjestelmien laatua, mikä voi osaltaan edistää kokonaisvaltaisempaa lähestymistapaa nuorten mielenterveyden tukemiseen.
”Henkilökohtaisesti osallistuminen tällaiseen tutkimukseen, jolla voi olla myönteisiä vaikutuksia nuorten mielenterveyteen, tuntuu erityisen palkitsevalta, ja olen tietenkin aina iloinen nähdessäni investointeja nuorten mielenterveystutkimukseen. Näen sen hienona sijoituksena tulevaisuuteemme!”
Tekijä: Minja Westerlund
McGorry, P., Mei, C., Dalal, N., ym. (2024). Lancet Psychiatry -komissio nuorten mielenterveydestä. The Lancet Psychiatry, 11, 731–774.
Stoyanova, R., & Woelbert, E. (6. toukokuuta 2026). Mielenterveystutkimuksen rahoituksen kartoitus vuosikymmenen ajalta. IAMHRF. https://doi.org/10.6084/m9.figshare.32051778